Ensimmäisellä LSD-matkallani mieleni pirstaloitui. En ikuisuudelta tuntuvaan hetkeen tiennyt kuka tai missä olin. Se tuntui siltä kuin mieleni olisi ollut täynnä irrallisia tietokoneita, jotka eivät keskustelleet keskenään. Jäädyin paikoilleni, enkä osannut kommunikoida millään tavalla. Se vähä mitä tästä tilasta jäi mieleen, tiivistyy ajatukseen “kenelle minälle minä puhun?”. Mieleni syyti vaihtoehtoisia muistoja edellisten tuntien aikana tapahtuneista asioista, enkä enää ollut varma siitä, oliko jokin muistoistani oikea. Tähän pirstaloitumisen kokemukseen en olisi ikinä osannut valmistautua. Se tuntui kammottavalta. Pelkäsin menettäneeni järkeni lopullisesti.
Lue lisää