Maaliskuun teema: Käsityksiä – tietämisen monet muodot
Kuinka lähellä keskustelukumppania on soveliasta seistä? Useimmille meistä ei ole erikseen opetettu tätä taitoa, mutta silti homma hoituu. Olemme oppineet käytännön kautta, kuin itsestään. Yhtä lailla osaamme jo lapsena pelata erilaisia pelejä, joiden sääntöjen hienovaraisuuksia tuskin osaisimme pukea sanoiksi.
Nämä ovat teemakuvamme lainauksen tapaan arkisia esimerkkejä siitä, millaisin tavoin tietäminen on paljon muutakin kuin vain faktoja, antiikin filosofian hengessä “perusteltuja tosi uskomuksia”.
Se, millaista tietoa kykenemme vastaanottamaan ja omaksumaan, on merkittävässä määrin riippuvaista siitä, miten kehystämme maailman – minkä uskomme mahdolliseksi, millaisiin säännönmukaisuuksiin kiinnitämme huomiota ja niin edelleen. Näihin asioihin vaikuttaa muun muassa tajunnantilamme, joka erilaisten rituaalitekniikkojen tai psykoaktiivisten aineiden lisäksi voi muuntua esimerkiksi seksin tai urheilun kautta.
Työkseen muun muassa oppimista, viisautta ja flow-tiloja tutkiva kognitiotieteilijä John Vervaeke on kuvannut shamanismissa hyödynnettävien, tajunnantiloja muuntavien tekniikojen yhdeksi keskeiseksi vaikutukseksi kehyksen vaihtumista. Hänen mukaansa tähän liittyvät taidot ovat usein laajentaneet heimon kognitiivisia mahdollisuuksia. Tajunnantilan muutos avaa ihmiselle mahdollisuuden päästää irti totutusta tavasta katsoa asioita – havainnoida niitä uusin silmin, samaan tapaan kuin kaksi erilaista karttaa voivat johtaa ihmisen huomioimaan maastossa hyvin erilaisia ominaisuuksia. Vastaavasta ilmiöstä on kyse erilaisia pulmia ratkottaessa ilmenevissä, yllättävissä ahaa-elämyksissä: ongelman näkee totutusta poikkeavassa, aivan uudenlaisessa valossa, ja yhtäkkiä ratkaisu näyttäytyykin päivänselvänä.
Nykytiedon valossa vastaavanlaisesta ilmiöstä on kyse myös psykedeelien terapeuttisessa potentiaalissa. Esimerkiksi masennuksesta tai riippuvuudesta kärsivän ihmisen voi mieltää jääneen jumiin mahdollisuuksia rajaavaan tarinaan tai käyttäytymismalliin. Vaikka näitä voidaan purkaa esimerkiksi kognitiivisen käyttäytymisterapian kaltaisilla työkaluilla, joskus mielen umpikujista voi olla hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä ulos ilman jonkinlaista ravistelevaa kokemusta.
Psykedeelisessioissa kuvataan usein tapahtuvan merkittäviä muutoksia asioiden arvojärjestyksessä. Terapeuttiset oivallukset voivat paljastaa täysin yllättäviä mahdollisuuksia ihmisen maailmankatsomuksessa, suhteissa läheisiin tai vaikkapa minäkuvassa. Tällaiset kokemukset tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää ja tietää asioita, joita ei aiemmin ollut näköpiirissä.
Ymmärrys erilaisten tajunnantilojen arvosta sekä niiden hyödyntämisen apuvälineistä ovat nekin tiedon muotoja. Nykykulttuurimme ei toistaiseksi ole antanut kovinkaan suurta arvoa tällaiselle tiedolle. Yksi selitys tälle on epäilemättä se, ettei esimerkiksi psykedeelien merkitystä ole osattu ilmaista vallitseviin kartastoihimme nähden tarpeeksi ymmärrettävällä tavalla. Lisäksi useimmilla meistä ei ole ollut mahdollisuutta omakohtaisesti kokea radikaalisti muuntuneita tajunnantiloja turvallisissa, hyvää kokemusta tukevissa puitteissa.
Tietämisen kirjon kartoitustyötä koskeva arvostus vaikuttaa kuitenkin olevan kasvussa, ja ihmislajia 2020-luvulla koettelevan monenkirjavan ongelmavyyhdin äärellä voi todeta, ettei hetkeäkään liian myöhään. Tervetuloa maaliskuun teemaamme “Käsityksiä: Tietämisen monet muodot”.