Eräs vuoden 2022 projekteistamme on “Psykedeelikysymys”, jossa keräämme ja julkaisemme kuukausittain lukijoidemme vastauksia erilaisiin psykedeeliaiheisiin kysymyksiimme. Voit lukea lisää projektista tästä.

Kaikki mikä kimaltaa, ei ole kultaa. Mutta hyvään alkemistiseen tapaan se, mikä alkuun vaikuttaa arvottomalta aineelta, voidaan muuntaa jaloksi metalliksi. Ja vaikkei kaikesta trippimateriaalista voisikaan uuttaa sielua ravistelevia ja elämän mullistavia oivalluksia, ainakin hyvät naurut voivat silottaa hyperavaruuden nieluun uponneen psykonautin otsaryppyjä.

Kysymyksemme "Mikä on ollut turhin psykedeelinen oivalluksesi?" kirvoitti muutaman hersyvän tarinan ja arkielämän oivalluksia, joiden erityislaatuisuus olisi saattanut jäädä huomiotta ilman psykedeelien syvällistävää vaikutusta. Eräs vastaaja oli oppinut, arvatenkin kantapään kautta, miksi ihminen on aikojen alusta asti etsinyt suojaa luonnonilmiöiltä:

"Jos sukat jättää ulos ja alkaa sataa, ne kastuvat eivätkä enää ole niin mukavat jalassa."

Arkisia oivalluksia tarjoiltiin myös toiselle matkaajalle, joka ei aikaillut niiden integroimisessa:

"Huvittavimman oivalluksen sain ehkä, kun olin aika rankan ja eksistentiaalisen sienitripin laskuissa ja tuskastelin maallisen elämän paskuutta sottaisessa kämpässä. Sienet sai mut siivoamaan jääkaapin, joka oli ollut varmaan puoli vuotta tosi ällössä kunnossa. Siitä tuli paremmalle mielelle ja oivalsin, että siistissä kämpässä on kivempi olla ja että se – ja sitä kautta mun koko elämä (duuuude!) – on ihan mun omissa käsissä. Tuon reissun jälkeen on tullut tavaksi siivota kämppä ennen trippailua, mikä tekee siitä huomattavasti mukavampaa."

Luontoyhteily on tyypillistä psykedeelistä herkistymistä. Toisen luontokappaleen seura kirvoitti seuraavan kultajyväsen:

"Oivalsin, että olen ihmiseksi aika karvainen, mutta kissalleni jään selvästi kakkoseksi."

Rakkaus ja psykedeelit ovat päihdyttävä kombo, joka voi tehdä tepposia pahaa aavistamattomalle matkaajalle:

"Kerran tripillä sain idean, että minun on pakko hankkia silikonirinnat. Olin siihen aikaan ihastunut nettituttuuni, mikä varmasti vaikutti typerän ideani syntyyn, mutta oikeastaan se myös pilasi koko tripin. Ajatukseni jumittivat nettitutussani ja mieleni toitotti yksinäisestä tulevaisuudesta, joka toteutuisi mikäli en suurentaisi rintojani. Tripin jälkeen varasin ajan plastiikkakirurgille, mutta onneksi tulin järkiini ennen operaatiota."

Psykedeeleillä voi olla myös terapeuttisia vaikutuksia ihmissuhteisiin, kuten erään pariskunnan kohdalla:

"Olimme heilani kanssa ihmetelleet hänen kuukausia kestänyttä kroonista kipua oikeassa kyljessä kainalon alapuolella, kunnes sienissä sängyllä pötkötellessä naamatusten tajusimme "ylimääräisen käden ongelman" syvimmän olemuksen, eli sen että kyynärpääni osui juuri tuohon kipeään kohtaan juuri tuossa asennossa. Oivallus johti nauruun, joka johti itkuun, joka johti melkoiseen trippiin, mutta se onkin jo toinen tarina."

Tiedon portit voivat narahtaa auki psykedeelien parissa, mutta tuonpuoleisen aarteet voivat osoittautua silkaksi katinkullaksi. Eräs sienestäjä virkkoi seuraavaa:

"Kerran itsepoimittuja silokkeja nauttineena pohdiskelin älykkyyttä ja sitä, miksi sitä on joillain vähemmän ja toisilla enemmän. Samoihin aikoihin olin myös harjoitellut paljon jongleerausta, ja olin kuullut sen kehittävän aivoja. Sain idean, että kenties maailman älykkäimmät ihmiset ovatkin vain jongleeranneet aivan solkenaan ja täten kehittäneet älykkyytensä äärimmäisyyksiin.

Tuli visioita siitä, kuinka ikään kuin musta maagi aina salaa kantaisi mukanaan palloja ja siten olisi tullut niin älykkääksi, että onnistuisi orjuuttamaan kokonaisia ihmismassoja omaan hallintaansa, salaten älykkyyden lähteensä. Tajusin idean naurettavuuden jo kesken lauseen, kun yritin selittää sitä ystävälleni vision saatuani. Naurattaahan se edelleenkin, miten pienessä hetkessä noinkin typerä ajatus voi tuntua niin järkevältä ja selkeältä."

Jos tällaisia oivalluksia on syytä maustaa hyppysellä itsekriittisyyttä, on sama hyve tarpeen, kun luonnontieteiden ihmeet alkavat avautua matkan aikana:

“Erään LSD-seikkailun tiimellyksessä koin valaistumisen siitä, mitä sähkö oikeastaan on. "Hei, sähköhän on muuten tosiasiassa ääniaaltoja! Hertsit siitä kertovat!" Aivan huikea ahaa-elämys!”

Ja vaikka matkoilla kaikki voikin tuntua harvinaisen todelliselta, on maltti valttia psykedeelikokemuksia sulatellessa:

"Joskus psykedeelien vaikutuksen alaisena mietin jotain aiempaa sosiaalista tapahtumaa ja yhtäkkiä oivallan, kuinka nolosti olen toiminut sitä itse tajuamatta. Esimerkiksi saatan olla täysin vakuuttunut, että olin pukeutunut väärin ja kokea sen johdosta voimakastakin häpeää. Jälkikäteen tulee helpotus, että nuo "oivallukset" olivat psykedeelien värittämiä ja häpesin aivan turhaan!"

Suurkiitos jälleen kaikille itsensä likoon laittaneille! Katsotaan mitä toukokuun kysymys tuo tullessaan.