Psykedeelisen sivistyksen liitto ry

View Original

Psykedeeliset visiot avuksi psykedeelien kaupallistumisen haittojen ehkäisyssä?

Kuva kannabiskasvattamosta Double Blindin artikkelista, ottanut Justin McIvor

Jenkeissä puretaan vähitellen psykedeelien nollatoleranssia. Lainsäädäntöä uudistettaessa otetaan helposti virheaskelia, joita lienee mahdollista ainakin jonkin verran välttää perehtymällä kannabiksen dekriminalisoinnin ja laillistamisen monenkirjaviin vaikutuksiin Yhdysvalloissa ja muualla. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös aivan uudenlaisia ideoita. 

Double Blind -psykedeelilehden artikkelissa “How Tripping Can Help Us Reimagine Capitalism Ahead of Psychedelic Commercialization” todetaan, ettei kannabiksen laillistaminen ole edennyt Yhdysvalloissa aivan toivotulla tavalla: Esimerkiksi kannabiksen vuonna 2016 laillistaneessa Kaliforniassa laittomat kannabismarkkinat ovat edelleen lähes kolminkertaiset laillisiin nähden. Merkittävänä taustatekijänä tässä on, että korkean verotuksen luoma hintataso on monille liian korkea. Yksi tilanteeseen johtanut tekijä on osavaltiossa vuonna 1996 käyttöönotettu lääkekannabislaki, joka mahdollisti kannabiksen käytännössä sääntelemättömän tuotannon: suurimmat toimijat jyräsivät pienemmät tieltään ja valtasivat alan itselleen. Yhtenä ratkaisuna tämäntyyppisiin ongelmiin on ehdotettu kannabiksentuotanto-operaatioiden koon rajoittamista, mutta yksinään sekään ei riitä.

Eräs artikkelissa esiintuotu ajatus on, että psykedeelikokemusten katalysoimista näkökulmanvaihdoksista voi olla apua tällaisten ongelmien ratkaisupolkuja mietittäessä. Tämä on pohdinnan arvoinen ehdotus: Nykytutkimusten käsitys siitä, miksi psykedeeleistä näyttää olevan apua esimerkiksi masennuksen ja addiktion hoidossa on, että ne voivat auttaa purkamaan iskostuneita ajattelu- ja käyttäytymistottumuksia tavalla, joka tuskin rajoittuu vain mielenterveysongelmista kärsiviin. Kun tarkoituksena on visoida, millaiset muutokset voisivat kehittää sääntelykäytäntöjä ja talousjärjestelmämme kannustimia nykyistä terveemmälle ja kestävämmälle pohjalle, tarvitaan totuttujen ajatusten tuolle puolen katsomista. 

Psykedeelikokemusten kuvataan usein myös tuottavan ykseyden ja “samassa veneessä olemisen” kokemuksia sekä auttavan hahmottamaan asioiden välisiä suhteita ja keskinäisriippuvuuksia. Ehkä tämä voi auttaa siirtämään painopistettä pois sellaisesta yltiöreduktiivisesta oman edun tavoittelusta, jossa ei tiedosteta muiden toimijoiden ja laajempien systeemien hyvinvoinnin roolia omassa menestyksessä, ja ehkä myös panostamaan kestävämpien käytäntöjen rakentamiseen?

Yksi artikkelissa ehdotettu malli on sellainen, jossa alan toimijaksi voisivat ryhtyä vain yleishyödylliset yritykset (public benefit corporation). Käytännössä toimijoilta voitaisiin esimerkiksi edellyttää voittojen tietyn osan kanavoimista sosiaalisia ongelmia ratkovien projektien rahoittamiseen tai psykedeelihoitojen mahdollistamiseen köyhimmille. Lisäksi ehdotetaan brändäyksen ja mainonnan rajoittamista, yksittäisen henkilön tai yrityksen tuotantolisenssien määrän rajoittamista sekä patenttien uudistamista.

Erittäin mielenkiintoinen tekstissä esitetty idea on vapaiden ohjelmistojen GNU-julkaisulisenssistä ammentava ajatus: vaikkapa tietty MDMA:n synteesiprosessi voitaisiin tarjota vapaaseen käyttöön sillä edellytyksellä, että hyödyntävä taho sitoutuu noudattamaan tiettyjä sääntöjä – esimerkiksi, että se ylläkuvatulla tavalla ohjaa osan voitoistaan yhteisöjen ongelmien ratkomiseen tai panostaa köyhille saatavilla oleviin palveluihin.

Yllä esitellyt ovat vain yksittäisiä esimerkkejä mahdollisista lähestymistavoista. Niiden implementointi saattaa olla helpommin sanottu kuin tehty, sillä nykyisin vallitsevat käytännöt ovat juurtuneet syvälle markkinajärjestelmäämme. Helppoja ratkaisuja psykedeelien valtavirtaistumisen viisaaseen hallinnointiin tuskin on olemassa. Siksi onkin syytä panostaa siihen, että aihepiirin kiemuroita pohditaan ja ratkaisuja visioidaan moninäkökulmaisesti, uteliaalla otteella, ja seuraten tarkasti erilaisten lähestymistapojen konkreettisia vaikutuksia mahdollisimman selkeillä tieteellisillä mittareilla.

Henry Soinnunmaa

Kirjoittaja on psykedeeleistä ja niiden viisaamman käsittelyn haasteista kiinnostunut utelias podcastaaja, muusikko, sanallistaja, amatöörigeneralisti ja Psykedeelisen sivistyksen liitto ry:n puheenjohtaja.

- = ✱ = -

Tämä teksti kytkeytyy toukokuun teemaamme “Tajunnan markkinoilla: Psykedeelien talous”.

Kannatatko psykedeelien viisaampaa käsittelyä? Voit tukea yhdistyksemme toimintaa jäsenmaksulla: