Psyyken yleisvahvistimia. Laajemmin ehkä keho-mieli-kokonaisuuden yleisvahvistimia, tai jopa kaiken koettavissa olevan yleisvahvistimia. Mikä ettei. Psykiatri Stanislav Grof tarjoaa psykedeeleihin hyvän näkökulman, joka ei tietenkään yksinään riitä niiden luonteen hahmottamiseksi. Kellään tuskin on antaa tyhjentävää näkemystä kysymykseen psykedeelien perimmäisestä luonteesta, eikä ole mitenkään pähkähullua olettaa, ettei sellaista ole tulossa jatkossakaan.

Asiayhteydestä riippuen psykedeelejä saatetaan hahmottaa esimerkiksi kasviopettajina, psykooseja tuottavina huumeina, itsetuntemuksen työkaluina, 5HT2A-reseptorin agonisteina, bilettämisen mausteina, suggestioalttiutta ja psykologista joustavuutta lisäävinä terapeuttisina lääkeaineina – tai manipulaatiovälineinä. Mikä näkökulmista on oikea? Ei mikään näistä yksinään.

Se, että psykedeelien määritelmät riippuvat siitä, keneltä, missä ja milloin asiasta kysytään, heijastaa jotain keskeistä niiden luonteesta: psykedeelien vaikutukset ovat vahvasti kontekstiriippuvaisia. Leary ja kumppanit muotoilivat puoli vuosisataa sitten käsitteen set & setting, jolla viitataan juurikin siihen merkitykseen, joka kontekstilla – sisäisillä ja ulkoisilla olosuhteilla – on psykedeelien vaikutuksissa. 

Jos tavoitteena on muodostaa psykedeeleistä hyvää kokonaiskuvaa, on hyödyllistä perehtyä laajasti eri kulttuurien, skenejen ja aikakausien tarjoamiin, toisiaan haastaviin tai täydentäviin perspektiiveihin. Sellaisten tarjoaminen on yksi järjestömme ydintehtävistä.

Jos viimeaikaisista kehityskuluista on mitään pääteltävissä, psykedeelejä koskeva kiinnostus jatkaa vahvistumistaan vuonna 2021, myös Suomessa. Tätä kuvastaa se, että aihepiiristä on jo vuoden ensimetreillä julkaistu kaksi suomenkielistä tietokirjaa: psykedeelien kulttuurihistoriaa käsittelevä Kari Kosmoksen “Mielen aika – psykedeelisen kulttuurin historia ja visio” sekä “Tuntematon mieli: mitä uusi psykedeelien tutkimus opettaa”, joka on Mika Pekkolan suomennos Michael Pollanin kirjasta “How to Change Your Mind”.

Hitusen yliajalla julkaistu tammikuun teemamme on “Olemus: Mitä psykedeelit oikeastaan ovat?”, koska on korkea aika jatkaa yhdessä psykedeelisivistyksen kartuttamista.