Ensin puhutaan oivalluksista, sitten puhutaan siitä kuinka oivallettua voisi soveltaa jokapäiväiseen elämään. Sitten oivalluksia todella aletaan soveltaa jokapäiväiseen elämään, ja lopulta jäljellä onkin enää vain jokapäiväistä elämää – uusine oivalluksineen.

Yksi psykedeelien haasteista on se, että niiden katalysoimat hienot oivallukset eivät itsestään muodostu käytännöiksi: oivalluksia on valittava aktiivisesti soveltaa, eikä aina ole ilmeistä, miten tämä käytännössä tapahtuu. Tämä johtaa toisinaan pettymyksiin kun huippukokemus ei johtanutkaan odotettuun suureen elämänmuutokseen. Se on kuitenkin monella tapaa myös hyvä asia: kuten merkittävä osa ihmisten ideoista muutenkin, osa psykedeelien herättämistä vavahduttavista ahaa-elämyksistä osoittautuu tarkemmin syynättynä silkaksi kuraksi, jonka on parempikin jäädä toteuttamatta.

Miten psykedeeleissä hoksattua sovelletaan käytännön elämässä siten, ettei seurauksena ole vain kauniita korulauseita tai “henkisenä sivuuttamisena” (spiritual bypassing) tunnettua illuusiota omasta ylivertaisesta kehittyneisyydestä ja sen tuottamia sokeita pisteitä? Miten ihmiset voivat tukea toistensa kasvua kestävillä tavoilla maailmassa, joka ei vielä kovinkaan hyvin ymmärrä muuntuneiden tajunnantilojen merkitystä ja arvoa? 

Tämäntyyppiset kysymykset ovat vuoden 2020 ensimmäisen kuukausiteemamme “Ammentamassa: Oivalluksesta arkeen” ydinaluetta. Astu kanssamme eri jokeen.