Psykedeelien vaikutuksista puhuttaessa tavataan painottaa niiden roolia mielen ja tunnetason muutoksissa. Psykedeeleillä on kuitenkin myös hyvin moninaisia vaikutuksia kehoon.

Kuukausilainaustamme voi tulkita monesta näkökulmasta. Vilkaiskaamme niistä muutamia.

Mielen ja kehon jyrkkää erottamista voi perustellusti kyseenalaistaa – mitään yksiselitteistä rajaa ei ole onnistuttu vetämään. Yksi psykedeelien tyypillisistä välittömistä vaikutuksista onkin kokemus mielen ja kehon välisten rajojen liukenemisesta, niiden kokeminen yhtenä kokonaisuutena. Toisaalta monet kuvaavat myös kehostapoistumiskokemuksia, toisin sanoen kehokokemuksen täydellistä hälvenemistä ja uppoamista mitä omituisimpiin mielenmaisemiin.

Vastaavaa kaksijakoisuutta on myös psykedeelien pitkäaikaisvaikutuksissa. Yhtäältä on paljon tarinoita kehosuhteen selkeästä parantumisesta: Monet lopettavat tupakoinnin, alkavat liikkua enemmän, syömään terveellisemmin ja muutenkin pitämään kehostaan parempaa huolta. Tyypillisiä ovat tarinat, joissa ihminen kertoo havahtuneensa siihen, miten paljon hänen kehossaan on kroonista jännitystä ja laiminlyötyjä alueita, ja löytäneensä aivan uudenlaista liikkumisen iloa. Toisaalta joskus voi käydä niinkin, että etenkin psykedeelien runsaampi käyttö saa ihmisen uppoutumaan käsitteellisiin malleihin ja teorioihin niin syvästi, että kehon hyvinvointi tulee täysin sivuutetuksi.

Me Psykedeelisen sivistyksen liitossa haluamme luonnollisesti tukea polkuja, jotka vahvistavat ja lisäävät niin mieli- kuin kehopuolemmekin hyvinvointia. Mieli ja keho eivät ole toisistaan erillisiä vaan toisiinsa perinpohjaisesti vyyhtiytyneitä, ja siksi yhden puolen hyvinvointi tukee toista.

“Kehossasi on enemmän viisautta kuin syvimmässä filosofiassasi”, virkkoi muuan Friedrich Nietzsche aikoinaan. Marraskuun teemamme on “Terve ruumis: Psykedeelit kehotietoisuuden työkaluina”.