Kirja-arvio: William Richards (2015): Sacred Knowledge. Psychedelics and Religious Experiences. New York: Columbia University Press. 244 sivua.

Psykologi William A. Richards on Humphrey Osmondin, Stanislav Grofin ja Ralph Metznerin ohella yksi varhaisen psykedeelitutkimuksen pioneereista. Richards tutustui psykedeelitutkimukseen tieteenalana vuonna 1963, opiskellessaan Göttingenin yliopistossa Saksassa. Psykedeelitutkimus oli tuolloin jo täydessä vauhdissa.

Ennen psykedeelien kriminalisointia niistä ehdittiin julkaista yli 1000 tutkimuspaperia, ja niiden tutkimuksesta järjestettiin kuusi kansainvälistä konferenssia. Useissa eri yliopistoissa työskennellyt, uskontotieteeseen ja teologiaan erikoistunut Richards tutkii ⁽¹⁾⁽²⁾ pääsääntöisesti niin sanottua psykedeeliavusteista terapiaa, joka on nykymuotoisen psykedeelitutkimuksen keskeisiä kiinnostuksenkohteita.

Lähivuosina psykedeelitutkimus on hiljalleen virinnyt uudelleen. 2000-luvun alusta lähtien useita eri psykedeelejä on alettu tutkia kiihtyvällä tahdilla, ja varsinkin 2010-luvulta alkaen on vuosittain järjestetty useita eri kansainvälisiä konferensseja. Nykytutkimus käsittelee etupäässä psykedeeliavusteisen terapian potentiaalisia hyötyjä traumojen ja riippuvuuksien hoidossa, mutta psykedeelit tarjoavat kiinnostavan työkalun myös tietoisuuden ja uskonnon tutkimukseen.

Psykedeelitutkimuksen historiaa, sovelluksia ja suuntauksia uskontotieteen näkökulmasta hahmotteleva Sacred Knowledge on laatuaan yksi harvoista moderneista psykedeelitutkimusta käsittelevistä teoksista, jollaisille on ollut tarvetta jo pitkään. 

Teos on jaettu temaattisesti kunnianhimoisen laajalle alueelle. Uskonnollisen näkökulman lisäksi kirjoittaja käsittelee psykedeelitutkimuksen pontentiaalia useista eri näkökulmista, kuten psykologiassa ja lääketieteessä, ja pohtii psykedeelien mahdollista lähitulevaisuutta yksityiskohtaisesti.

Kuultuaan psykedeelien monipuolisesta potentiaalista Richards kiinnostui niiden kliinisestä tutkimuksesta ja tarjoutui koehenkilöksi vuonna 1963. Esipuheessaan Richards kuvailee laboratorio-olosuhteissa kokemansa psilosybiinikokemuksen muuttaneen hänen elämäänsä pysyvästi myönteisempään suuntaan.

Teoksen alaotsikon mukaisesti Richards painottaa psykedeelien merkitystä erityisesti uskonnon ja tietoisuuden tutkimuksessa. Teoksen nimi Sacred Knowledge (suom. "pyhä tieto") viittaa Richardsin omaan lähestymistapaan, jossa eri psykedeelejä tai "enteogeenejä" kohdellaan kunnioittavasti, sakramentinomaisina avaimina korkeampaan tietoisuuden tilaan.

Tässä lähestymistavassa ei sinänsä ole mitään uutta. Psykedeeleihin enemmän tai vähemmän vakavasti suhtautuvassa nykykirjallisuudessa on voimakkaita vaikutteita 60-luvulla julkaistuista, aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta (esim. Michael Harner, Jonathan Ott, Alan Watts). Varhaista psykedeelikirjallisuutta leimaa innostunut tendenssi, jolle rikkaat ja vilkkaasti assosiatiiviset ideat ovat ominaisia. Moderneista vastaavista teoksista esimerkkejä ovat Terence McKennan (1946–2000) lukuisat teokset ja Jeremy Narbyn antropologis-visionäärinen Cosmic Serpent (Lontoo: Phoenix. 1998). Jaakko Hämeen-Anttilan Trippi ihmemaahan (Helsinki: Otava 2013) taas käsittelee alaotsikkonsa mukaisesti "huumeiden kulttuurihistoriaa" legendoilla ja myyteillä väritettynä, ja on kenties asiallinen, muttei silti jää värikkyydessä lainkaan jälkeen alan muusta kirjallisuudesta.

Richards kronikoi asiantuntevasti psykedeelitutkimuksen yleisiä historiallisia vaiheita ja keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Enimmäkseen subjektiivisiin kokemuksiin nojaava, oppineesti ja asiantuntevasti kirjoitettu teksti on yhtäaikaa opettavaista ja viihdyttävää luettavaa.

Richards esittelee uskontieteellisesti kiinnostavia klassisia psykedeelitutkimuksia, kuten Walter Pahnken "Pitkänperjantain koetta" ⁽³⁾, ja käyttää runsaasti sivutilaa esitelläkseen omia ideoitaan ja ajatuksiaan psykedeelien tuottamista kokemuksista ja niiden merkityksestä psykedeelikirjallisuudesta entuudestaan tuttuun, iloittelevaan tapaan. Esimerkiksi mystisen kokemuksen paradoksaalisuutta ja siihen oleellisesti liittyvää sanoin kuvaamattomuutta Richards sivuaa useaan otteeseen, ja ehdottaa ilmiön mahdollisesti liittyvän todellisuuden kvantittuneisuuteen, josta on vaikeaa ilmaista arkikielellä juuri mitään.

Ikävä kyllä, Sacred Knowledge ei ole kiinnostavasta sisällöstään huolimatta niin monipuolinen kuin komea otsikko antaa toivoa, eikä teoksen lyhyt sivumäärä mitenkään riitä kattamaan kaikkea sitä, mitä sisällysluettelo lupaa. Huomattava osa teoksen luvuista sisältää amerikkalaiselle populaarille tietokirjallisuudelle ominaisia helmasyntejä: Teoksen oleellinen faktatieto kustakin aiheesta on ripoteltu tekstiin hankalasti pitkin matkaa, ja lähes puolet teoksen sisällöstä on anekdootteja Richardsin tai hänen asiakkaidensa psykedeelikokemuksista. Vaatimattomasta sivumäärästä on amerikkalaiseen tyyliin paisutettu näyttävän näköinen ja kokoinen teos paksua paperia ja suurta fonttikokoa käyttämällä.

Teoksessa seilataan hyväntuulisissa ja innostuneissa tunnelmissa sinne tänne tutkimushistorian, omaelämäkerran ja uskontotieteen välillä. Lopputuloksena on Oliver Sacksin Hallucinations-teosta (Lontoo: Picador. 2012.) muistuttava, joskaan ei lainkaan yhtä hullunkurinen tai räiskyvä kokoelma ansioituneen tutkijan muistelmia ja tiedeseikkailuja.

Entuudestaan psykeeleihin perehtymättömälle Sacred Knowledge tarjoaa runsaasti uutta tietoa helposti omaksuttavassa muodossa. Kirja on ohittamaton perusteos psykedeelitutkimuksen historiasta ja potentiaalisesta merkityksestä uskonnon tutkimuksessa.

Aatu Poutanen

Kirjoittaja on turkulainen uskontieteilijä, jonka erityisalaa ovat muuntuneet tajunnantilat ja uskonnolliset kokemukset. Lue lisää Aatun nettisivulta; katso myös Aatun ayahuasca-aiheinen gradu Äiti Ayahuasca: Ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaa.

Tämä postaus on osa Psyslin kesäkuun teemaa “Uusin silmin: Psykedeelisen kokemuksen kirjo”. Lue lisää teemoistamme täältä.

Lähdeviitteet:
(1) Psilocybin can occasion mystical-type experiences having substantial and sustained personal meaning and spiritual significance.
(2) Psilocybin-occasioned mystical-type experience in combination with meditation and other spiritual practices produces enduring positive changes in psychological functioning and in trait measures of prosocial attitudes and behaviors.
(3) Drugs and mysticism; an analysis of the relationship between psychedelic drugs and the mystical consciousness.